China Kukicha (Teekauppa Veiström)

IMG_20170422_103838

Olin kaivannut kukichaa jo jonkin aikaa (se on tämä kevät, kuulkaa!) ja eilen sitten ostin sitä, vihdoin, teehyllyni ilopilleriksi. Teekauppa Veiströmin China Kukicha kehotetaan hauduttamaan 80 °C:ssa 2 minuuttia, ja niin tein.

Kukicha eli tikkutee valmistetaan lehtien ruodeista ja muista osista. Se ei siis sisällä lainkaan teepensaan lehtiä siinä muodossa kuin tee yleensä sisältää. Keltaiset tikut ovat kuin heinänkorsia: ne kelluvat teesiivilässä ja tuoksuvatkin raikkaan heinäsiltä.

Haudutettu tee on kirpeää ja vähän hapantakin. Siitä tulee mieleen raparperi ja muut alkukesän kirpeät tuoksut sateen jälkeen. 20170422_104928733

Olen viime aikoina nauttinut muutenkin kirpeydestä teessä. Olen juonut huomattavan usein White Monkey High Grown -vihreää teetä. Sen kirpeys on todella erilaista kuin kukichan. White Monkey on enemmänkin sellaista marjamaista, pehmeää ja lempeää.

Valmistin nyt näitä kahta teetä rinnakkain ihan vertailumielessä (niiden väriero ei ole ihan noin suuri kuin kuvassa, jossa kukicha näyttää huomattavasti tummemmalta). Makuja ei oikein voi asettaa rinnakkain, koska toinen tee on haudutettu lehdistä ja toinen muista teepensaan osista. Suhteessa White Monkeyyn kukicha kyllä tuntuu erityisen terävältä ja voimakkaalta. Myös kitalaki täyttyy kukichan mausta.

Kukicha kuuluu niiihin teelaatuihin, joista olen ensin ollut vähän ihmeissäni ja sitten innoissani. Sen makuun tottuu ja sitten sitä alkaakin jo kaivata. Sen valmistamisen kanssa kannattaa kyllä olla tarkka; kiehuvassa vedessä hauduttamalla siitä saa aika työlästä juotavaa.

PS Ilmoitan taas tämän sidonnaisuuteni, eli olen töissä Teekauppa Veiströmissä.

 

 

White Monkey High Grown (Teekauppa Veiström)

monkey

Päätin eilen testata toistakin teetä tällä uudella gaiwanillani. Valitsin White Monkey High Grown -vihreän, jota myy Teekauppa Veiström. Olen ostanut tämän teen lähinnä ajatellen haltuuni päätynyttä savipannua, mutta rehellisesti sanottuna en ehkä jaksa savipannun elämää – pannussa tulisi hauduttaa ikuisesti vain yhtä ja samaa teetä, ja lopulta pannun ja teen harmonia on täydellinen.

Tein sitten netistä löytämieni gaiwan-ohjeiden rohkaisemana teetä siten, että laitoin gaiwaniin reilun ruokalusikallisen teenlehtiä ja kaadoin n. 80-asteista vettä päälle. Haudutin useimmin ihan lyhyitä, vain 10-15 sekunnin haudutuksia, vaikka testailin vähän haudutusaikoja illan mittaan.

monkey2
Suuri teepannu hoitaa vesikannun tehtävää.

Ja mitä tapahtui? Tee oli täydellistä. Tee oli niin hyvää, että hihkuin koko ajan ääneen, miten hyvää teetä join. Siis ihan mahtavaa. Ja kuumat lehdet tuoksuvat todella hyvältä, kun gaiwanin kantta raottaa.

Join samasta teemäärästä haudutuksia pitkin iltaa, varmasti yli kymmenen, todennäköisesti 15. Teen maku alkoi vasta ihan loppupuolella ohentua, mutta oli edelleen herkullista. Jossain vaiheessa vain raja tulee vastaan, ja on pakko lopettaa juominen.

Tänään olen uskaltanut astua oolongiin, ja gaiwanissa on Turun tee ja mausteen Dong Ding vihreä oolong. Noin viidennen 15-sekuntisen haudutuksen jälkeen siirryin puoleen minuuttiin, mutta teen maku lähestyy vihreää teetä hyvin nopeasti. Olen edelleen aivan ihastunut teelehtien tuoksuun sen jälkeen, kun vesi on kaadettu gaiwanista kuppiin.

dongding

Gaiwan on nopeasti muuttanut suhtautumistani kahteen asiaan: 1) kosteat teenlehdet ovat nyt minusta suoranainen aarre, joka löytyy haudutusastian sisäpuolelta (en halua eristää niitä enää omaan sihtiinsä) ja 2) aukinaisten teenlehtien katseleminen kirkastaa jotenkin sitä ajatusta, että tee on monivaiheisen ja monen ihmisen tekemän työn lopputulos; että ihmiset ovat poimineet nämä lehdet puista ja matka on alkanut (ja olen kaikille niille ihmisille kiitollinen).

(On hauskaa, että astiat voivat muuttaa suhtautumista teehen. Viimeksi näin kävi viime vuoden lokakuussa, kun sain lahjaksi laakean, maljamaisen teekupin. Se on niin leveä, että siitä on pidettävä kiinni kahdella kädellä. Sen saatuani olen juonut lähestulkoon pelkkää oolongia, koska oolong maistuu siitä kupista mielettömän hyvältä. Olen sittemmin kuullut, että oolongin maku voimistuu (ja makeus kasvaa), kun oolong hapettuu laakeassa astiassa. Elämykseni on siis ollut todellinen.)