Pieni Milky Oolong -testi

img_20161023_113226

Kaappiini on kertynyt milky oolongeja, joista tänä aamuna päätin hauduttaa kolmea rinnakkain ja maistella niitä vertailumielessä. Lähdin gaiwan-linjalle, koska olen löytänyt syyskuussa Teepolusta ostamani rinnalle toisen, klassisen mallin Teeleidistä. Kolmantena (ja oikeasti yllättävän pätevänä) haudutusastiana käytin hyvänmuotoista teekuppia ja rikkoutuneen teepannun kantta.

Noniin. Haistetaanpas ensin teenlehtiä, jotta saan esitellyksi valitut teet:

Mae Salong Jin Xuan Oolong (Teekauppa Veiström): Varsin mieto ja raikas tuoksu.

Nai Xiang Wulong (Théhuone): Karkkimaisen herkullinen, makea tuoksu.

Milky Oolong (Turun Tee ja Mauste): Pistävän makea ja terävä tuoksu. Tämä tee on tässä mukana nyt lähinnä vertailun vuoksi – hinnaltaan varsin edullinen milky oolong, joka on laadultaan vähän muuta kuin nuo kaksi hintavampaa. Kokeilen kuitenkin, miten se pärjää.

Haudutin teitä ensin 30 sekuntia. Se tuntui pitkältä, mutta toisaalta lehdet eivät ehtineet vielä edes avautua. Vasemmalla ylhäällä Théhuoneen teen, oikella ylhäällä Veiströmin, alla Turun tee ja mausteen.

Mae Salong Jin Xuan Oolong (Teekauppa Veiström): Pehmeä, kermainen ja lempeä tee. Kaunis, vaalea väri.

Nai Xiang Wulong (Théhuone): Edellistä voimakkaampi maku, tässä on happamuutta (ehkä se on se ajatus vuohenmaidosta, joka milkyyn liitetään). Maussa on myös vähän makeutta. Teen väri on todella kaunis ja vaalea.

Milky Oolong (Turun Tee ja Mauste): Hunajainen, äkkimakea maku, jonka jälkeen ei hetkeen maista mitään lempeämpää teetä.

Haudutin toiset 30 sekuntia.

Mae Salong Jin Xuan Oolong (Teekauppa Veiström): Teenlehdet alkavat olla miltei avautuneet. Maku on mieto ja herkullinen, kermainen ja ehkä jopa vähän toffeinen. Tämä on näistä kolmesta vähiten hapan ja vähiten makea, ja alan lämmetä tälle teelle sitä enemmän mitä enemmän tätä maistelen.

Nai Xiang Wulong (Théhuone): Teenlehdet ovat edelleen melko lailla rullalla. Väri on näistä kolmesta kaunein. Tee muuttui tässä haudutuksessa edellistä makeammaksi.

Milky Oolong (Turun Tee ja Mauste): Teenlehdet ovat kokonaan auki. Äkkimakeus on vähentynyt ensimmäisestä haudutuksesta, ja tuoksukin on parempi (ei niin pistävä enää). Vihreän teen maku tuntuu makeuden alta.

Haudutin seuraavaksi 20 sekuntia.

Mae Salong Jin Xuan Oolong (Teekauppa Veiström): Kermainen ja lämmin maku. Ei terävä mihinkään suuntaan. Kun gaiwanin kannen avaa, lämpimien teenlehtien tuoksu on miellyttävä (noista kahdesta muusta ei voi sanoa samaa). Hauduttamista voisi hyvin jatkaa edelleen – makua riittää, eivätkä lehdet näytä mitenkään läpikulutetuilta.

(Ymmärrän tätä teetä nyt paremmin kuin ennen. Olen aiemmin hauduttanut tätä pannuun (2 minuuttia), minkä jälkeen seuraavat haudutukset ovat olleet kovin, kovin mietoja. Gaiwan antaa aromeille ihan eri tavalla tilaa.)

Nai Xiang Wulong (Théhuone): Teessä on hapan maidon maku, nyt jo varsin voimakas, koska lahdet ovat avautuneet kokonaan. Lyhempikin haudutus riittäisi (ja näitä lehtiä voi varmasti hyvin haudutella vielä useita kertoja). Jäähtyneeseen teehen tulee jännittävä terävä makeus.

Milky Oolong (Turun Tee ja Mauste): Tee paranee haudutusten myötä, koska sen makeus vähenee. Kahteen muuhun verrattuna tämä on silti yhä kovin äitelää. Lehdet alkavat näyttää liotetuilta ja käytetyiltä. (Tässä vaiheessa testiä join edelleen mieluusti nuo kaksi muuta teetä loppuun, mutta tämä turkulainen jäi maistamisen jälkeen juomatta. Liian makeaa.)

Edit: Jouduin muutaman viikon sinnikkään yrittämisen jälkeen kippaamaan loput Turun Tee ja Mausteesta ostamani Milky oolongit roskikseen. Sen makea, päällekäyvä maku alkoi ällöttää liikaa.

img_20161023_113410

Advertisements

Suuri genmaicha-testi

IMG_20160314_195343

Testasin maaliskuussa kuutta testiä varten hankkimaani genmaichaa eli vihreää teetä, jossa on paahdettua riisiä. Palaan muistiinpanoihini nyt, koska minulla ei enää tietenkään ole niitä teitä jäljellä. Pahoittelen tekstini mahdollista huojuntaa jo etukäteen.

Testattavat genmaichat:

  1. Tampereella sijaitsevan kiinalaisia tuotteita myyvän kaupan ganmaicha, jonka pakkauksessa ei lue mitään nimeä tai merkkiä. (Tämän teelaadun katoaminen kaupan valikoimista johti koko testin järjestämiseen, sillä tämä oli pitkään juuri se genmaicha, jota rakastin.)
  2. Teepolun japanilainen genmaicha (2014)
  3. Teekauppa Veiströmin japanilainen genmaicha
  4. Turun tee ja mausteen (kiinalainen? ei mitään mainintaa pussissa) genmaicha
  5. Forsmanin “japanilaistyyppinen” genmaicha
  6. Teekauppa Veiströmin kiinalainen genmaicha.

Koska pidän kovinkin paahteisesta riisinmausta teessä, oletin jo vähän etukäteen, että japanilaiset lyövät tässä kiinalaiset teet. Testissä kävi seuraavasti:

  1. Kiinalaisen kaupan nimetön tee voitti (toisaalta ehkä siksikin, että olin juonut sitä pitkään ja tykkäsin siitä jo valmiiksi). Teessä on vahva paahteinen maku, eikä pidempikään haudutus tee teestä kitkerää. Tuoksu on mieto.
  2. Teekauppa Veiströmin japanilainen genmaicha. Mahtava tuoksu, paahteinen ja vähän makea. Maku jotenkin ruokaisa, merileväinenkin.
  3. Teekauppa Veiströmin kiinalainen genmaicha JA Teepolun japanilainen genmaicha. Veiströmin kiinalaisessa on hyvä vihreän teen maku ja todella hyvä tuoksu. Teepolun teen maku on enemmän levämäinen kuin paahteinen, mutta myös vihreän teen maku on voimakas.
  4. Turun tee ja mausteen tee JA Forsmanin japanilaistyyppinen. Turun tee ja mausteen teen väri on vahva ja tuoksu samoin. Maku kasvaa hitaasti. Teestä tulee helposti kitkerää, jos haudutus venähtää. Forsmanin teessä ei ole paljon riisinmakua eikä -tuoksua, mutta tee on raikas, eikä siitä tule helposti vahingossa liian vahvaa tai kitkerää.

Se siitä.

PS Olen sittemmin hankkinut enemmän samanlaisia pieniä teekuppeja, joten jatkossa voin vakioida maistatuksissani myös käytetyn kupin koon ja muodon. Vähänkö mahtavaa.