Mae Salong Jin Xuan Oolong + savipannu

IMG_20180322_122156

Pitkään, hartaasti, verkkaan ja hitaasti harkittuani ostin yixing-savisen teepannun (Teekauppa Veiströmistä, josta ostin pannuun myös teen). Valitsin sen sekä estetiikan että koon perusteella: yhden desilitran pannu on maksimikoko, jonka halusin, joten valitsin sen kokoisista mielestäni kauneimman.

Pannun käyttöönotto on monivaiheinen prosessi. Löysin yhdet ohjeet täältä. Tiivistetysti:

– Ensin teepannua keitetään puhtaassa vedessä 3-5 minuuttia. (Minua pelotti laittaa teepannua porisevaan kattilaan, joten oikaisin tässä niin, että täytin pannun kiehuvalla vedellä ja valelin sitä ulkopuolelta myös.)

– Sitten pannussa haudutetaan sitä teetä, jota siinä on tarkoitus aina ja ikuisesti hauduttaa. Tämä tee kaadetaan isompaan astiaan, ja hauduttamista jatketaan, kunnes astia on täynnä.

– Seuraavaksi pannu laitetaan teehen likoamaan. Sen annetaan olla teessä, kunnes tee on kokonaan viilennyt. Näin pannu imee itseensä sitä teetä, jota sen on tarkoitus tästedes imeä itseensä jokaisella haudutuskerralla. IMG_20180323_092048

Teen imeyttämisen ajatus on siinä, että huokoinen yixing-savi imee itseensä paljon teen makua. Täten teestä tulee pannussa aluksi aina laihaa, ellei pannua jo etukäteen käsitellä teellä.

Tänään sitten pääsin kaikkien näiden vaiheiden jälkeen teen juomiseen asti. Olen valinnut pannulle Mae Salong Jin Xuan -oolongin, joka on luontaisesti kermainen oolong (sitä ei ole höyrytetty vuohenmaidolla, kuten monet milky oolongit). Ajattelin, että pikkuhiljaa kermaistuva savipannu antaa vuosien mittaan ihanan aromin teehen. (Valinta voi aina mennä pieleenkin, mutta tässä nyt silti pysyn.)

Tämä oolong on vähän hassua haudutettavaa, koska lehdet aukeavat hyvin hitaasti. Näin ollen en saanut sellaista normaalia alle 10 sekunnin haudutusta toimimaan, koska lehdillä menee vähän pidempään aueta ja alkaa antaa makua. (Voi tosin myös hyvin olla, että teestä tosiaan tulee uudessa pannussa aluksi sen verran laihaa, että lehtiä vain yksinkertaisesti pitäisi annostella pannuun enemmän.)

Lehtien annosteleminen savipannuun on minulle edelleen vähän mysteeri. Desilitran pannuun mittasin 1,5 teelusikallista teenlehtiä, mutta on olen myös lukenut ohjeen, jonka mukaan lehtiä pitäisi laittaa 1,5 ruokalusikallista. Lähden tähän hommaan kokeilemisen kautta, eli jos omalla mitallani teestä tulee laihaa, laitan seuraavalla kerralla enemmän lehtiä. Kyllä se sopiva määrä sieltä löytyy.

Savipannussa haudutettaessa on muistettava, ettei pannua saa täyttää vedellä piripintaan. Pannuun pitää jättää vähän ilmaa, jotta tee voi hengittää. IMG_20180323_092034

Ai niin, ja se tee sitten? Tuntuu vähän omituiselta kirjoittaa siitä mitään tässä vaiheessa. Tee on pannun ja haudutuskertojen yhteistyötä, vähitellen syntyvä symbioosi.

Mutta nyt tämä tee on kevyttä, kermaista ja pehmeää. Ensimmäisissä haudutuksissa tuntuu savipannun maku, mutta luulen, että saven maku väistyy vähitellen viikkojen, kuukausien ja vuosien mittaan pannuun kertyvän teen maun alta.

Ensimmäisen yixing-pannuni kanssa en pysynyt järkkymättä valitsemassani teelaadussa vaan vaihdoin muutaman haudutuksen jälkeen vihreän teen tieguanyin-oolongiin. Nyt aion pysyä tässä teessä horjumatta. Yixing-savella on muisti, ja jokainen haudutus jättää sen huokosiin makua. Parhaan teen antaa pannu, johon on kerrytetty aina vain sitä samaa makua ja saman teen öljyjä.

Sidonnaisuuksistani yms. täällä.

 

 

 

Advertisements

Tieguanyin Iron Goddess AAA (Teekauppa Veiström)

IMG_20171110_084219

Ostin Tieguanyin Iron Goddess AAA -oolongin Teekauppa Veiströmistä ehkä puolitoista vuotta sitten, mutta se jäi silloin hyllyssäni taka-alalle, enkä ole osannut palata sen ääreen uudestaan. Viime yönä, mahdollisimman epäsopivaan teenjuontiaikaan, sain kuitenkin idean hauduttaa teetä gongfu-tyyliin savipannulla.

(Tämä savipannuhomma on muuten ajanut minua kohti hulluutta. Yhdessä pannussa kun ei missään nimessä pitäisi hauduttaa kuin yhdenlaista teetä (jopa siinä määrin, että jos siinä hauduttaa Tieguanyin-oolongia, siinä ei pidä hauduttaa mitään muita oolongeja enää koskaan), ja kun sain pannuni, pohdin pitkään, mitä siinä pitäisi alkaa valmistaa. Päädyin vihreään teehen. Huono ratkaisu! Koska pannuni on melkein 2 dl kokoinen ja siinä on hyvin pieni nokka, pelkkään veden kaatamiseen ulos pannusta menee niin pitkä aika, että vihreä tee hautuu kaatamisen aikana aina liikaa. Se kitkeröityy.

Mutta koska olin alkanut hauduttaa vihreää teetä, päätöksessä oli pysyttävä. Kunnes sitten viime yönä totesin, että pah, alan hauduttaa pannussa vihreitä oolongeja. Otin kokeiluun tämän Tieguanyinin, ja siitä se alkoi, pannun uusi elämä.)

Olen siten käytännön ihminen, että minulle gongfu-haudutus on vain tapa tehdä teetä. Valmistan teetä gaiwanilla lähes päivittäin (kaiken oolongin, aina), enkä täten järjestä itselleni joka kerta mitään seremonioita. Kaadan teen gaiwanista suoraan kuppiin ja juon. IMG_20171109_224025

Savipannu on kuitenkin sen kokoinen, että tee on kaadettava siitä lasikannuun, koska se ei mahdu kerralla gongfu-kuppiin. Harkitsin koko lasikannun tarpeellisuutta pitkään, koska en halua tehdä teestä itselleni mitään välineurheilua. En halua teen varjolla täyttää kotiani tavaroilla, joita ilmankin voi elää.

Tästä syystä en myöskään kestä ajatusta siitä, että jokaiselle teelajille on oltava oma pannunsa. Mihin ne kaikki mahtuvat? Missä juon sitten enää nautinnollisesti teetä, kun kotini on täytetty teepannuilla?

Mutta on myönnettävä, että joskus lasikannulle on tarvetta. Kuten nyt.

Ja sitten siihen teehen.

Tieguanyin Iron Goddess AAA on erittäin hyvä gongfu-haudutettava oolong. Se antaa itsestään niin monta versiota: jokaisella haudutuksella on selvästi oma makunsa. Tee on raikasta, vähän makeaa ja ruohoista, kukkaistakin. Siihen tulee välitön himo (joten join sitä 4 pannullista yöllä juuri ennen nukkumaanmenoa. onneksi ei valvottanut).

Kaiken muun hyvän lisäksi tee on helppoa ja rentoa. En tarvitse sekuntikelloa. Haudutukset onnistuvat vähemmälläkin perfektionismilla.

(On mukavaa ajatella, etten ehkä olekaan maailman huonoin hauduttaja vaan että tee- ja pannuvalintani eivät vain tätä ennen välttämättä sopineet parhaimmalla tavalla yhteen.)

 

 

 

Yixing-savipannu


Varoitus: nyt seuraa hifistelevää pohdintaa teen hauduttamisesta.

Vihreän teen hauduttaminen gaiwanissa on hankalaa. Teenlehtiä livahtaa kannen välistä kuppiin. En oikein edes osaa mitata vihreää teetä gaiwaniin – aina sitä on liikaa tai liian vähän, eikä teestä tule sopivan vahvuista.

Tähän auttaa luokseni eilen päätynyt yixing-savipannu. Olen katsellut videoita teen hauduttamisesta savipannussa ja lukenut aiheesta artikkeleita, joten vain lievää kauhua tuntien otin pannun käyttöön.

Olen löytänyt hurjia ohjeita pannun käyttöönotosta. Yhdessä jopa käskettiin harjata pannu hammasharjalla ja -tahnalla (jotta vahakäsittely saven pinnasta irtoaa). Lähdin kuitenkin liikkeelle vähemmällä tarmolla, ja harjasin pannun ihan tiskiharjalla. Desinfioin pannun kiehuvalla vedellä. Sitten vain hauduttamaan.

Pannun ensiteeksi valikoitui Huang Shan Mao Feng (Teepolku).

Lämmitin pannun kuumalla vedellä. Laitoin lehdet pannuun (pannuni on aika iso, n. 2 dl, joten mittasin lehtiä 4 suurta teelusikallista) ja huuhtelin ne kuumalla vedellä (vesi pannuun, vesi pois). Sitten haudutin teen.

Haudutuksen tulisi olla alle 10 sekunnin mittainen. Logistisista syistä haudutusaika vähän venyi. On nimittäin paljon ajateltavaa:

Ota kansi teepannun päältä

Kaada kuuma vesi pannuun.

Laske kansi takaisin.

Valele pannu ulkopuolelta kuumalla vedellä.

Laske vedenkeitin pöydälle.

Nosta teepannu pöydältä.

Kaada tee kuppiin tai lasikannuun. (Teepannun pienen nokan kautta kaatamiseenkin menee useita sekunteja.)

Nauti!

Teestä tuli heti erinomaista. Teen ominainen raikkaus yhdistyi pannun savisuuteen, ja lopputulos oli mahtava.

Join seuralaiseni kanssa teestä ainakin kuusi haudutusta. Teen maku kirkastui kerta kerralta, ja lopussa odotti aarre: makea, kutitteleva kupillinen. Tee tuntui myös erityisen piristävältä.

Gaiwanillakin hauduttaessa minulle käy usein niin, että yhtäkkiä se ties miten mones haudutus on aivan taivaallinen. Luulen, että ainakin osittain kyse on taitoni vähäisyydestä: olen liian hidas ensimmäisille haudutuksille, ja ne venyvät liian pitkiksi. Tahtini sopii täydellisesti vasta kuudennelle tai seitsemännelle haudutuskerralle.

Se, mikä tässä teepannussa yllätti eniten, on tuoksu. Kun on kaatanut teen pannusta, ja nostaa kantta, kohtaa huumaavan teentuoksun, jollaista en ole ennen kokenut.

Tänään testasin pannussa White Monkey High Grown -teetä (Teekauppa Veiström), ja sekin toimi hyvin. Tuoksu yllätti uudelleen: tämän teen kanssa pannu tuoksuu pähkinäiseltä, lähes suklaiselta.

Savipannussa tulee aina hauduttaa samaa tai samantyyppistä teetä juuri siksi, että teeöljy imeytyy saveen ja muokkaa pannun makua. Siksi mietinkin pitkään, mitä haluan pannussa valmistaa. Päädyin vihreään teehen, koska oolong toimii mielestäni hyvin gaiwanissakin, ja puerhille tämä savipannun intensiivisyys saattaisi olla vähän liikaa. Tai siis minulle; en osaisi hauduttaa puerhia niin nopeasti kuin se pitäisi.

Teepannun muoto vaikuttaa myös siihen, mitä sillä tulisi hauduttaa. Ajattelen kuitenkin realistisesti, että en ehkä huomaisi tässä suurta eroa. Vihreä tee vaatisi ihanteellisesti pienimmän mahdollisen kansiaukon, mutta isompi on helpompi puhdistaa.

(Puhdistaminen tapahtuu tyhjentämällä pannu teenlehdistä ja huuhtelemalla huolellisesti. Ei pesuaineita! Sitten pannun annetaan kuivua.)

Yhtä veden kanssa läträämistähän tämä on. Litra vettä hulahtaa huomaamatta astioiden lämmittämiseen ja teen huuhtelemiseen ja pannun valeluun hauduttamisen aikana. En lähtisi hommaan ilman gongfu-tarjotinta, jonka alla on vesisäiliö (onneksi sain hankituksi sellaisen kesällä).

Pannuni on vähän turhan iso yhdelle hengelle, mutta toisaalta tällaiseen hauduttamisoperaatioon ryhtyminenkin vaatii usein seuraa. Kokemus on kiva jakaa. Nautin kuitenkin erityisesti siitä, että pannuni on muotoa dragon egg, lohikäärmeenmuna.

Jatkoa varmasti seuraa.