Musta Meigui Hongcha Ruusu Tee (Teekauppa Veiström)

IMG_20171015_110014

Tee tuoksuu hämmästyttävän ruusuiselta (kuin astuisi kukkakauppaan). Miksi tämä tuntuu niin nostalgiselta?

Kun maistoin Teekauppa Veiströmin Mustaa Meigui Hongcha Ruusu Teetä ensimmäisen kerran, palasin jonnekin kauas lapsuuteeni. Tuoksuiko silloin kaikkialla ruusu? Juotiinko silloin jossakin minulle tutussa paikassa ruusuteetä? Niin sen täytyy olla, sillä ruusuteen maku tuo todella mieleen jonkin niin kaukaisen, että sitä on vaikea sanoittaa.

Haudutin ruusuteen 80-asteiseen veteen, 2 minuuttia. Ensimmäisessä haudutuksessa mustan teen pieni karvaus tasapainottaa makua. Toinen haudutus on yhä hurjan ruusuinen, mutta samalla äitelämpi, kun pohjateen maku on ensimmäistä haudutusta miedompi. IMG_20171015_105948

Tee on tosiaan villin ruusuinen. Se houkuttelee minua käyttämään romanttisinta teepannuani. Säilytän teetä lasipurkissa samasta syystä: se on kaunista. Ruusunlehdet ovat kuin tähtiä mustan teen yötaivaalla.

Tämä tee tykkää siitä, että sen antaa seistä vähän aikaa pannussa. Se tuntuu rauhoittuvan. Maku laajenee kaikkialle kuin ruusuntuoksu kesäisen sateen jälkeen.

(Nyt menee liian korkealentoiseksi. Paras lopetella tähän.)

PS: sidonnaisuuteni alasivulla Mitä?

Advertisements

Appelsiini Pu’er & Pistaasi Pu’er (Teeleidi)


Usein Teeleidissä (Jyväskylä) tulee valitsemisen vaikeus. Olen vähemmän maustetun teen ystävä, ja Teeleidin valikoimat ovat melko maustetut. Nyt halusin kuitenkin kotiin paria maustettua pu erhia, ja koska olen jo aiemmin maistanut Appelsiinia, aloitan nyt siitä.

Teenlehtien mukana on sitruunankuoria ja appelsiininpaloja, mutta luulen, että suurin osa mausta tulee siitä, mikä on kirjattu pakkaukseen sanalla “aromia”. Teenlehdet tuoksuvat vahvasti jo pakkauksen läpi. Tuoksu tuo mieleen sitruunavohvelin.

Ja makua haudutetussa teessä tosiaan on. Valmis juoma on sitruunaista ja makeaa, suorastaan karkkista. Tee on hyvin tummaa ja kauniin oranssiin vivahtavaa.

Vahvasti maustetun teen luonteeseen kuuluu, että itse pu erh ei juomassa juuri maistu. Jälkimakukin on appelsiininen – kuin olisin syönyt hedelmäkarkkeja.

Teeleidin pakkauksista jään aina kaipaamaan vähän lisäinfoa. Esimerkiksi: Mistä tee tulee? Mitä ovat “aromit”?

Pistaasi Pu’eria join Teeleidissä teehuoneen puolella. Teestä kerrotaan tämä: “Puerh tee maustettuna pistaasilla sekä ruusulla.” Ajattelin saavani pähkinäistä juomaa, ja tilasin teetä pannullisen.

Teenlehtien joukossa tosiaan on pistaasipähkinän palasia ja ruusun terälehtiä. Tee tuoksuu voimakkaan kermaiselta.

Ja maku? Juoma on todella kermaisen, jopa voisen makuista. Lähinnä mieleen tulee vaalea toffee. Pohdin, muistuttaako maku jotenkin maapähkinävoita, ja etsin sitä pähkinäisyyttä tämän mielikuvan kautta. Ruusua ei vahvan, makean ja kermaisen teen mausta löydy.

Olisikin kiinnostavaa tietää, missä muodossa pistaasi on saatu maistumaan tältä. Ehkä teessä tosiaan on jonkinlainen pähkinävoin maku. (Pistaasipähkinöitähän syödään usein paahdettuna ja suolattuna, joten siihen teetä on vaikea verrata.)

Joskus tuntuu hyvältä juoda tällaista vahvan maustettua ja makeaa teetä. Siihen tarpeeseen nämä maustetut pu erhit sopivat (mutta vähän jään kyllä pu erhin omaa, pehmeää maanmakua kaipaamaan).

Edit. Pistaasi Pu’er kävi parin juomiskerran niin makeaksi (ja voin maku alkoi korostua suussani liikaa), että annoin loput siitä pois. Appelsiinisen version juomista olen vielä jatkanut.