Ouzbekistan Amande & Pistache (Terre d’Oc)

 

Minulle suositeltiin teenjanoon Seinäjoella Valkoinen puu -kahvilaa. Kävin siellä tänään, ja – mahtavan lounassalaatin lisäksi – löysin sieltä teelistan. Mikä ilo!

Listalta minua alkoi kiinnostaa uzbekistanilainen musta tee, jossa on pistaasipähkinää ja mantelia. Join sitä kupillisen lounaan kanssa, ja päädyin ostamaan teetä myös mukaan. (Ensin vähän epäröin, tuleeko musta tee juoduksi, mutta kun huomasin, että tee mausteineen on luomua, jotenkin tein päätöksen ja ostin sen mukaan.)

Tee on varsin nätissä peltirasiassa, ja ilokseni irtotee on purkissa ilman muovipakkausta. Purkki kertoo teen sisältävän kiinalaista mustaa teetä (mausteet tekevät sekoituksesta uzbekistanilaisen, ei teen alkuperämaa) ja mantelia, pistaasia sekä kehäkukan terälehtiä ja aromia. Haudutusohjeena on 95 astetta ja 5 minuuttia.

Valmistin teetä pannullisen kotona. Sen tuoksu on makea ja vähän maitoinen. Haistan myös paahdetun mantelin.

Maultaan tee on tosi pehmeää eikä yhtään hapettuneen oloista. Makea ja pähkinäinen tee miellyttää myös tällaista vähemmän mustaa teetä juovaa ihmistä. Pannullinen meni jälkiruoaksi että hujahti.

Jos osaat ranskaa, voit lukea lisää teestä sen valmistajan sivuilta.

Advertisements

Pähkinänsärkijä (Teeleidi)

20170113_135800452

Käyn kohtuu-usein Jyväskylässä töiden puolesta, ja etsin joka kerta sieltä paikkaa, jossa voisi rauhassa kirjoittaa vakka tunninkin bussia odotellessa. Tällaiseksi paikaksi on monesti valikoitunut Teeleidi, joka tosin on vähän väärässä suunnassa, mutta jos on tunti aikaa, siellä ehtii ihan rauhassa istahtaa.

Perjantaina menin Teeleidiin juomaan teetä ja kirjoittamaan näyttelykritiikkiä. Valikoin teen sen mukaan, etten keskittyisi pelkästään teen maisteluun vaan tekemään töitä – täten teen liian hienot hienoudet saattavat livahtaa huomion ulkopuolelle. Valitsin siis maustettua teetä.

Oolog-rivistä bongasin Pähkinänsärkijän, jossa on oolongia, hasselpähkinäkrokanttia ja ukontulikukkaa. En tiedä, miltä ukontulikukka maistuu, mutta tee ainakin maistui pähkinäiseltä. Kirjoitin muistikirjaan:

Pähkinä, makea, paahdettu. Vähän kuin pähkinäjäätelöä? Loppua kohden vähemmän makea, mutta tosi pähkinäinen. Hyvä työskentelytee, ei ätläkkä, ei mitätön. Kuin paahdettu pähkinäkakku. Turvallinen, lämmin maku.