Taiwan Milk Oolong (TakeT)


Eilen ratkaisin TakeT:n (Jyväskylä) tuoksupurkkien koodit ja löysin haisteltavakseni kaupan oolongit. Taiwan Milk Oolong tuoksuu makean maitokaramelliselta, ja päädyin ostamaan sitä.

Pakkaus kertoo, että teen maku syntyy, kun säässä tapahtuu muutos juuri sadonkorjuun aikaan. Teessä ei siis ole aromeja tai mitään muuta kuin teenlehtien oma maku.

En osaa tulkita TakeT:n pakkausten haudutusohjeita (yksi lusikallinen -minkä kokoinen? mihin määrään vettä?), mutta haudutankin oolongit yleensä gaiwanissa, joten en pannuhaudutusohjetta kaipaakaan. (Gaiwanilla voi kätevästi hauduttaa samat lehdet monta kertaa joutumatta juomaan litroittain teetä.)

Tee on todella ihanan makeaa ja maitoista. Ensimmäinen haudutus on hurmaava ja yllättävän vahva. Toisessa makeus jo vähän tasoittuu, ja tuloksena on maitoinen, luonnollisen makuinen tee.

Lehdet kestävät vielä monta haudutusta. Makeus kuitenkin vähenee, ja teestä löytyy inanen karvautta.

Tee on hyvää ja laadukasta. Ensi kerralla uskallan ostaa sitä enemmän kuin nyt kokeeksi ostamani 50 grammaa (ja kyllä, tätä haluan toistekin).

Advertisements

Tea House of Wehmais

Tänään koitti päivä, jota olen odottanut: osuin Juvan suunnille, ja oli mahdollisuus vierailla Vehmaisilla, Tea House of Wehmaisissa. Englantilainen teehuone on keskellä suomalaista maalaismaisemaa lehmineen ja pihakoivuineen.

Paikka on tosi kaunis ja pöytiä on myös puutarhassa. Seurueeni sijoitettiin lasiterassille vähän pahinta porotusta pakoon. Asiakkaita oli tosi paljon, mutta pöydät olivat siistejä ja kauniisti katettuja.

Pöytään saatiin teelistat ja menut. Kanssaihmiseni valitsivat skonssit ja mustaa teetä sekä oolongia. Minä riemastuin listalla olleesta vietnamilaisesta vihreästä teestä (vuonna 2013 Prahassa ostin vietnamilaista vihreää teetä pienestä kortteliruokakaupasta, jonka myyjän kanssa en puhunut mitään yhteistä kieltä, mutta joka pystyi siitä huolimatta suosittelemaan teetä minulle. Se oli herkullista) ja tilasin sitä. Mitään syömisiä en tilannut.

Teet ja skonssit saapuivat pöytään. Skonssit olivat kuulemma erinomaisia, ja sekä musta (kello viiden) tee että appelsiinilla maustettu oolong olivat myös kuulemma hyviä. Valitsemani vietnamilainen FOP sen sijaan oli niin karvasta, etten saanut sitä yhtä kulausta enempää alas. (Maistatin sitä myös seuralaisillani, jotka irvistelivät.)

Olen aika nöyrä teenjuoja, ja vähän kitkerämpikin tee menee alas. Tämä oli kuitenkin sellaista, ettei juominen ollut mahdollista. Silkkaa parkkihappoa.

Pyysin toisen teen. Valitsin Milky oolongin, joka tuli pöytään nopeasti ja kuumana. Tämä tee oli tosi hyvää ja kermaista. Join sen ilolla.

Myyjä maistoi vietnamilaisen teeni ja totesi sen oikein tehdyksi. Hänestä siinä ei ollut vikaa. Sitten käytiin neuvottelu siitä, tuleeko minun maksaa teestä vai ei (lopulta en joutunut maksamaan).

Olin edelleen sitä mieltä, että teen saa juomakelvottoman karvaaksi vain liian kuumalla vedellä. Niinpä ostin samaa teetä teetalon kaupasta kotiin ja kas; kun sen hauduttelee 70-asteisessa vedessä, siitä ei tule lainkaan kitkerää, karvasta ja kirvelevää vaan pehmeää ja vähän hedelmäisen makuista. Luottamukseni vietnamilaiseen teehen ei horjunut.

Teehuoneen kauppa on täynnä kaikenlaista suklaasta juustoihin. Teetä sai sadan gramman pusseissa. Ostin paria maustamatonta vihreää, joista lisää myöhemmin.

Paikka on kaunis ja leivonnaiset ilmeisen hurmaavia. Teelistalta tilatut oolongit ja musta tee olivat hyviä ja milky oolongin juotuani tunnelma oli kesäisen mukava. Samoista teenlehdistä ei ole mahdollista saada toista haudutusta, eli jos haluaa toisen pannullisen, saa aina uusista lehdistä haudutetun teen.

En ole suuri englantilaisen teekulttuurin harrastaja, joten skonssit ja leivonnaiset eivät ole niin minua varten. Olen kuitenkin iloinen siitä, että Wehmais on vihdoin koettu.

Tumma oolong (mysteeri)

Tuoksu: makea ja pistävä.

Olen juuri avannut salaperäisen, Kiinan-tuliaisena saamani nyssäkän, jonka sisällöstä ainoana vinkkinä ovat sanat “tumma oolong”. Lehdet näyttävät vihreiltä.

Olen odotellut nyytin kanssa pitkään. Olen siitä iloinen – nyt uskon osaavani lähestyä oolongia oikein. Annostelen teenlehdet gaiwaniin ja aloitan.

Haudutettu tee on todella maitoista. Se on makeaa ja hiukan kirpeää. Teenlehdet tuoksuvat vähän pökerryttäviltä, kirpeiltä ja tunkkaisilta.

Tee on haudutus haudutukselta keltaisempaa. Sen maku on hedelmäinen, kirpeä ja makea yhtä aikaa.

Tästä minä tykkään! Harmi, ettei minulla ole aavistustakaan, mitä oolongia tämä on.

Gaiwan on oiva väline teen sielun tutkailuun. Teenlehdet antavat itsestään niin paljon saadessaan avautua maljassa hiljalleen. Useamman haudutuksen juominen on kuin keskustelu. Tee reagoi minun tapaani hauduttaa se, ja minä reagoin teen tuoksuihin ja makuihin.

Olen melko valmis nimeämään tämän oolongin joksikin luonnollisen milky oolongin lajiksi. Tummaa tee ei ole, mutta mukava seikkailu kuitenkin, täynnä vastapuhkeavien puunlehtien keväistä kirpeyttä.

Pieni Milky Oolong -testi

img_20161023_113226

Kaappiini on kertynyt milky oolongeja, joista tänä aamuna päätin hauduttaa kolmea rinnakkain ja maistella niitä vertailumielessä. Lähdin gaiwan-linjalle, koska olen löytänyt syyskuussa Teepolusta ostamani rinnalle toisen, klassisen mallin Teeleidistä. Kolmantena (ja oikeasti yllättävän pätevänä) haudutusastiana käytin hyvänmuotoista teekuppia ja rikkoutuneen teepannun kantta.

Noniin. Haistetaanpas ensin teenlehtiä, jotta saan esitellyksi valitut teet:

Mae Salong Jin Xuan Oolong (Teekauppa Veiström): Varsin mieto ja raikas tuoksu.

Nai Xiang Wulong (Théhuone): Karkkimaisen herkullinen, makea tuoksu.

Milky Oolong (Turun Tee ja Mauste): Pistävän makea ja terävä tuoksu. Tämä tee on tässä mukana nyt lähinnä vertailun vuoksi – hinnaltaan varsin edullinen milky oolong, joka on laadultaan vähän muuta kuin nuo kaksi hintavampaa. Kokeilen kuitenkin, miten se pärjää.

Haudutin teitä ensin 30 sekuntia. Se tuntui pitkältä, mutta toisaalta lehdet eivät ehtineet vielä edes avautua. Vasemmalla ylhäällä Théhuoneen teen, oikella ylhäällä Veiströmin, alla Turun tee ja mausteen.

Mae Salong Jin Xuan Oolong (Teekauppa Veiström): Pehmeä, kermainen ja lempeä tee. Kaunis, vaalea väri.

Nai Xiang Wulong (Théhuone): Edellistä voimakkaampi maku, tässä on happamuutta (ehkä se on se ajatus vuohenmaidosta, joka milkyyn liitetään). Maussa on myös vähän makeutta. Teen väri on todella kaunis ja vaalea.

Milky Oolong (Turun Tee ja Mauste): Hunajainen, äkkimakea maku, jonka jälkeen ei hetkeen maista mitään lempeämpää teetä.

Haudutin toiset 30 sekuntia.

Mae Salong Jin Xuan Oolong (Teekauppa Veiström): Teenlehdet alkavat olla miltei avautuneet. Maku on mieto ja herkullinen, kermainen ja ehkä jopa vähän toffeinen. Tämä on näistä kolmesta vähiten hapan ja vähiten makea, ja alan lämmetä tälle teelle sitä enemmän mitä enemmän tätä maistelen.

Nai Xiang Wulong (Théhuone): Teenlehdet ovat edelleen melko lailla rullalla. Väri on näistä kolmesta kaunein. Tee muuttui tässä haudutuksessa edellistä makeammaksi.

Milky Oolong (Turun Tee ja Mauste): Teenlehdet ovat kokonaan auki. Äkkimakeus on vähentynyt ensimmäisestä haudutuksesta, ja tuoksukin on parempi (ei niin pistävä enää). Vihreän teen maku tuntuu makeuden alta.

Haudutin seuraavaksi 20 sekuntia.

Mae Salong Jin Xuan Oolong (Teekauppa Veiström): Kermainen ja lämmin maku. Ei terävä mihinkään suuntaan. Kun gaiwanin kannen avaa, lämpimien teenlehtien tuoksu on miellyttävä (noista kahdesta muusta ei voi sanoa samaa). Hauduttamista voisi hyvin jatkaa edelleen – makua riittää, eivätkä lehdet näytä mitenkään läpikulutetuilta.

(Ymmärrän tätä teetä nyt paremmin kuin ennen. Olen aiemmin hauduttanut tätä pannuun (2 minuuttia), minkä jälkeen seuraavat haudutukset ovat olleet kovin, kovin mietoja. Gaiwan antaa aromeille ihan eri tavalla tilaa.)

Nai Xiang Wulong (Théhuone): Teessä on hapan maidon maku, nyt jo varsin voimakas, koska lahdet ovat avautuneet kokonaan. Lyhempikin haudutus riittäisi (ja näitä lehtiä voi varmasti hyvin haudutella vielä useita kertoja). Jäähtyneeseen teehen tulee jännittävä terävä makeus.

Milky Oolong (Turun Tee ja Mauste): Tee paranee haudutusten myötä, koska sen makeus vähenee. Kahteen muuhun verrattuna tämä on silti yhä kovin äitelää. Lehdet alkavat näyttää liotetuilta ja käytetyiltä. (Tässä vaiheessa testiä join edelleen mieluusti nuo kaksi muuta teetä loppuun, mutta tämä turkulainen jäi maistamisen jälkeen juomatta. Liian makeaa.)

Edit: Jouduin muutaman viikon sinnikkään yrittämisen jälkeen kippaamaan loput Turun Tee ja Mausteesta ostamani Milky oolongit roskikseen. Sen makea, päällekäyvä maku alkoi ällöttää liikaa.

img_20161023_113410

Milky oolong (Turun Tee ja Mauste) + kiinalainen vihreä tee

20160926_185443141

Ennen kuin aloin harrastaa vaihtelua teessä, join vuosia samaa kiinalaista vihreää teetä. Sitä sai ainakin aikoinaan etnisistä kaupoista, ja sen nimi oli Double Dragon. Sitten aloin harrastaa vaihtelua, ja valtavan pussin loppu jäi kaappiin odottamaan aikaa parempaa.

Nyt se on tullut: Turun Tee ja Mausteen milky oolong on niin makeaa, että sain ajatuksen taittaa sen makua vihreällä teellä. Tähän tarkoitukseen kaivoin tuplalohikäärmeen kaapista.

Ensimmäinen kokeilu on yksinkertainen: puolet milkyä, puolet vihreää teetä, haudutusaika 1,5 minuuttia. Jo tässä vaiheessa tajusin, että äkkimakea milky ehtii tuossa ajassa uuttua vähän liikaakin, mutta oli jo liian myöhäistä katua. 20160926_185733065

Lopputulos on yllättävän sopusuhtainen, vaikka tosiaan edelleen liian makea minulle. Tee on kuitenkin ainakin jonkinverran kevyttä ja raikasta, toisin kuin tämä turkulaisen kaupan milky yksinään.

Yksinään tämä milky oolong on kuin joisi hunajavettä, ja toinen haudutus on ihan yhtä kitalakeen käyvä ja tunkkaisen makea kuin ensimmäinenkin. Huumaava tuoksu milkyssä kyllä on, ja joskus se makeuskin kieltämättä on herkullinen. Sitä ei vain paria desilitraa enempää pysty juomaan ennen kuin makuaisti on aivan tukossa.

Ensi kerralla taidan kokeilla teesuhdetta 1/3 milky oolongia + 2/3 vihreää teetä. (Ja luulen, että kun tämä Double Dragon joskus viimeinkin loppuu, jään kaipaamaan sitä.)

Edit: Muutaman viikon join Turun Tee ja Mausteen Milky oolongia milloin yksikseen, milloin vihreän teen mausteena. Lopulta luovutin ja heitin teen pois. Miksi juoda väkisin, jos ei yhtään tykkää?