Matchasuklaa


Sain villin päähänpiston ja googlailin matchasuklaan reseptejä. Tänään olen siis testaillut matchasuklaan valmistamista!

Tein seuraavasti:

Sulatin 150 gramman valkosuklaalevyn vesihauteessa.

Sekoitin ruokalusikallisen matchajauhetta sulaan suklaaseen.

Pursotin massasta pieniä pipanoita.

Laitoin jääkaappiin kiinteytymään.

Mitä opin? Että suklaamassan pursottamista helpottaa, jos sen antaa ensin hiukan jäähtyä. Kuuman, täysin juoksevan massan kanssa olin vähän pulassa (varsinkin, kun en omista pursotinta vaan käytin muovipussia, jonka kulman leikkasin auki). Ja että pipanat kannattaa pursottaa leivinpaperille. Siitä ne irtoavat helposti.

Entä maku sitten? En ole valkosuklaan ylin ystävä (se on niin ällömakeaa), mutta matcha tuo suklaaseen kivaa kirpeyttä. Lopputulos on hyvä, vaikkakin äkkimakea. Monta ei pysty kerralla syömään.

Tämän talvisen piristeen ohjeen löysin täältä: http://www.thirstyfortea.com/recipes/matcha-chocolate-chips/

Advertisements

Kofeiinista

Olen viime päivinä kiinnostunut teen kofeiinipitoisuudesta ja siihen vaikuttavista asioista. Aihe on sekava, koska välillä luen jostakin, että mustassa teessä on eniten kofeiinia ja valkoisessa vähiten ja sitten löydän toisen lähteen, joka kertoo, että koska teepensaan kärkisilmuissa on eniten kofeiinia, valkoinen tee on kofeiinipitoisempaa kuin musta.

Tässä listaa asioista, joita olen löytänyt muutamasta lähteestä (eli ajattelen niiden edes lähentelevän totuutta):

  • Jos haluaa mahdollisimman vähäkofeiinista teetä, kannattaa valita paahdettu tee (hojicha) tai tee, jossa on muita teepensaan osia kuin lehtiä (kukicha).
  • Siemenestä kasvaneessa teepensaassa on vähemmän kofeiinia kuin pistokkaana istutetussa (esim. Intiassa ja Afrikassa kasvatetaan paljon pistokkaana istutettuja pensaita).
  • Assamica-teelajissa on enemmän kofeiinia kuin sinensis-lajissa.
  • Japanilaisissa banchassa ja genmaichassa on vähemmän kofeiinia kuin muissa vihreissä teissä.
  • Näivettäminen nostaa teenlehtien kofeiinitasoa.
  • Hapettaminen vähentää teenlehtien kofeiinimäärää.
  • Teepensaan ylimissä lehdissä ja nupuissa on eniten kofeiinia.
  • Kesän sato sisältää enemmän kofeiinia kuin hitaamman kasvukauden sato.
  • Matchassa on runsaasti kofeiinia, samoin gyokurossa (se johtuu mm. varjossa kasvattamisesta, käsittääkseni).
  • Kofeiinia voidaan poistaa teenlehdistä. Se tehdään kuumassa ja paineistetussa hiilidioksidissa uuttamalla (näin jopa 99 % kofeiinista poistuu lehdistä).

Toisaalta. Vaikka sanotaan, että matchassa on enemmän kofeiinia kuin kahvissa, kuka juo kahvia saman verran kuin matchaa (muutaman kulauksen)? Tai vaikka teen kofeiinimäärää sinänsä voisi verrata kahvin kofeiinimäärään, teessä on vastapainoksi rauhoittavia aineita, kuten teaniinia – se tasoittaa kofeiinin vaikutusta. Kofeiini myös imeytyy ihmiseen teestä hitaammin kuin kahvista.

Kahvin ja teen vertaaminen on siis vähän keinotekoista. Ne vaikuttavat eri tavoin, vaikka niissä olisi prikulleen saman verran kofeiinia.

Tulossa: Aion kirjoittaa maistelukokemuksia teestä josta kofeiini on poistettu. Pysykää hollilla.

Lähteitä esim.

http://everyonestea.blogspot.fi/2011/12/which-drink-has-most-caffeine-green-tea.html

http://www.teekauppa.fi/fi/teetietoa/teen-terveysvaikutukset/tee-ja-kofeiini

http://www.chaya.fi/fi/tee-kofeiini-ja-terveys

Matcha-iri Genmaicha (Teemaa)

IMG_20171011_105800

En voinut kuin huokailla ilosta, kun join ensimmäisen kerran Teemaan Matcha-iri Genmaichaa. Tässä japanilaisessa teessä on mausteena paahdettua riisiä ja matchajauhetta. Olen ennenkin juonut matcha-iri genmaichaa, mutta tämä on jotenkin paljon täyteläisempää, runsaampaa (uskon sen johtuvan siitä, että matcha ei hyökkää päälle vaan teen muutkin aromit saavat tilaa).

Aloitetaan alusta: pakkauksen ohjeen mukaan teetä mitataan 1 rkl/2 dl vettä ja haudutetaan n. 80 asteessa puolestatoista kolmeen minuuttia. Aloitin hauduttamisen puolestatoista minuutista, ja lopputulos oli niin sopiva, että siinä olen pysynyt sen koommin.

Matchajauhe tekee valmiista teestä sameaa ja sammaleisen vihreää. Sen lisäksi, että tee näyttää sakealta, se myös maistuu siltä. Kun paahdetun riisin hieman käryinen maku yhdistyy matchan virkistävään, pieneen kirpeyteen, tee maistuu niin monelta asialta yhtä aikaa, että se jopa tuntuu suussa paksulta. Juoma on ruokaisaa.

Olen viime aikoina ilahtunut japanilaisen vihreän teen toisinaan inasen suolaisesta mausta. Kuin teen mukana saisi hippusen meri-ilmaa. Tässä teessä on sellainen hurmaava pieni suolaisuus.

En ole hauduttanut tätä teetä kuin kertaalleen (koska matchajauhe päätyy siihen ensimmäiseen haudutukseen). Mutta harvoin juominen jää yhteen pikkupannulliseen – tätä on saatava lisää saman tien.

IMG_20171011_105811

 

Organic Premium Matcha-iri Genmaicha (Take T)

 

Tutustuin eilen jyväskyläläiseen Take T -teekauppaan. Palvelu oli iloista heti, kun astuin sisään – minulle tuotiin pieni maistelukupillinen päivän teetä. Tee oli sekoitus valkoista teetä ja vaikka mitä. Muistaakeni siinä oli ainakin banaania, sokeroitua kookosta ja pitkä lista hedelmiä. Ehkä omenaa? En oikein ole tällaisten sekoitusten ystävä, mutta maistoin kuitenkin. Se maistui sokeroidulta.

Noh, kysyin, löytyisikö kaupasta ihan vain teetä, vailla hedelmiä, sokeria, mausteita. Minut ohjattiin maustamattomien teiden hyllylle, josta mukaani tarttui huomaamattani hortensiaa. Löytyi sieltä toki teetäkin, kiinnostavimpana matcha-genmaicha-yhdistelmä Matcha-iri Genmaicha. Olen parin viikon sisällä juonut kaksi kertaa matchaa (matcha on hienoksi jauhettua vihreää teetä), ja ihastunut sen makuun (se tosin piristää vähän liikaakin).

Teen luvattiin kestävän useamman haudutuksen. Pussissa on ohjeena yksi lusikallinen teetä (mutta mihin määrään vettä? sitä ei sanota) 90-asteiseen veteen, haudutusaika 30-60 sekuntia.

En yöpynyt kotona, mutta tätä teetähän oli pakko kokeilla heti. Minulla ei siis ollut lämpömittaria, mutta parhaani mukaan noudatin ohjetta. Laitoin lusikallisen teenlehtiä kupilliseen vettä, haudutin 45 sekuntia.

Ensimmäinen haudutus tuotti kirkkaan omenanvihreää teetä. Juomassa on ihana matchamainen kirpeys, joka tuntuu kitalaessa. Yhdistettynä paahdetun riisin karvauteen maku on erittäin hyvä.

Toinen haudutus tuotti lopputuloksenaan puhdasta genmaichaa. Kaikki matchajauhe jäi odotetusti ensimmäiseen kupilliseen. Tässä teessä tosin on huomattavan paljon riisiä suhteessa teenlehtiin, mikä on aina erinomaista.

Take T -kaupasta saa ostaa teetä joko 50 gramman tai 100 gramman pakkauksessa (kalliimpia saa ottaa myös 25 grammaa). Teitä saa haistella tuoksubaarissa, mutta se jäi minulle vähän epäselväksi, koska purkeissa oli numerokoodeja, enkä tajunnut, mikä purkki on mitäkin teetä. Palvelu oli kyllä tosi avuliasta.

Take T myy take away -teetä (liikkeessä teetä ei voi juoda). Pöydässä on runsaasti makusokeri- ja -hunajavaihtoehtoja, joilla teensä voi maustaa.

Jotenkin minulle on tullut tunne, että tämä runsas maustaminen on jyväskyläläinen juttu; myös Teeleidistä on usein tarttunut mukaan todella maustettua teetä, esimerkiksi suorastaan alkoholintuoksuinen Creme Brulee. Voin olla väärässäkin. Jatkan Jyväskylän teeskeneen perehtymistä tulevilla kaupunkivierailuilla.