Longjing Dragon Well Tea (Teekauppa Veiström)

20181007_102153715

Minulla on vähän epäluuloinen suhde Longjing-teehen. Olen joskus ostanut Longjingiä ja todennut kotona, ettei se maistu miltään. Olen kyllä mietojen teiden ystävä, mutta jos teehen ei saa makua millään, sen juominen on vähän tylsää.

Tänä syksynä ostin Teekauppa Veiströmin luomu-Longjingiä, koska se tuoksui kaupan tuoksupurkissa vahvasti. Suurissa teenlehdissä on mausteinen, yrttinen tuoksu.

Ensimmäisen kerran haudutin teetä pannussa pakkauksen ohjeen mukaan (80-asteinen vesi, 2 minuuttia). Ja kyllä: tässä on makua! Tee on vahvan paahteisen makuista ja jopa vähän lakritsista.

Longjing kestää useita haudutuksia. Toinen haudutus oli jopa ensimmäistä parempi ja vivahteikkaampi. Sitä useampaa en ole ehtinyt vielä kokeilla – olen alkanut juoda teetä vähän aiempaa pienemmissä erissä, enkä saa enää kerralla alas yli kahta pientäkään pannullista.

Toisen testin tein hauduttamalla teen gaiwanissa. Olen vähän kaipaillut suurilehtistä vihreää teetä, jolla voisi harjoitella gaiwan-hauduttamista, ja tämä on juuri sellaista.

Tämän teen kanssa on tärkeää, että lehdet kastuvat kokonaan eivätkä vain kellu kuivina veden pinnalla. Niinpä huuhtelin lehdet siten, että kaadoin gaiwaniin ensin 80-asteista vettä, lisäsin sitten teenlehdet ja pyörittelin astiaa niin, että lehdet kastuivat. Sen jälkeen kaadoin astiaan vielä lisää vettä. Huuhteluvesi kaadetaan pois, sitä ei juoda. IMG_20181007_102454

Tällä tavalla teestä tulee vahvemman väristä kuin pannussa hauduttamalla. Tee on suorastaan kuin nestemäistä kultaa.

Teestä tuli muutenkin voimakasta. Maku on yhtä aikaa paahdettu, vähän pähkinäinen ja raikas, mikä on hauska yhdistelmä.

Nopeasti Longjingistä tuli minulle jokapäiväinen juoma. Tänään tajusin, että siitä on kirjoitettava nyt, tai käy (taas) niin, että juon pakkauksen tyhjäksi kirjaamatta kokemuksiani tänne lainkaan.

 

 

Advertisements

Teekauppiaan Vihreä Hedelmäpommi (Teekauppa Veiström)

IMG_20180818_140733

Teekauppiaan Vihreä Hedelmäpommi -luomutee on kuulunut teekaappiini jo pitkään, mutten ole ehtinyt kirjoittaa siitä, koska olen aina juonut sen niin nopeasti pois. Eilen hain Teekauppa Veiströmistä uuden pakkauksen, joten nyt kirjaan teetunnelmat muistiin äkkiä ennen kuin olen juonut tämänkin tyhjäksi.

Vihreä tee on maustettu päärynällä, appelsiinilla, tangeriinilla ja sitruunalla. Estetiikan vuoksi mukana on myös auringonkukan terälehtiä. Teenlehtien tuoksu on vahvan hedelmäinen ja raikas.

Valmis tee (haudutettuna 2 minuuttia 80-asteiseen veteen) on voimakkaan keltavihreää ja tuoksuu sitruksiselta. Maku on oikeasti hedelmäinen: siitä erottaa heti päärynän ja sitruunan, ja muita hedelmiä löytyy, kun teetä pysähtyy maistelemaan. Olen joskus testannut teestä toistakin haudutusta, mutta siitä tuli liian yksiulotteista omaan makuuni (siinä maistui voimakkaasti vain sitruuna).

Olen ihastunut tämän teen helppouteen. Hedelmäpommi on aina hyvää. Kun tekee mieli jotakin virkistävää ja hedelmäistä, tämä toimii. Vaikka Hedelmäpommi on minulle tunnelmaltaan keväinen tee, ei varmasti tuota mitään tuskaa juoda tätä myös vuoden pimeinä kuukausina.

 

 

Maukas Puolukka Vanilja (Teekauppa Veiström)

IMG_20180517_140518

Mustat, maustetut teet kaapissani ovat lähinnä vieraita varten. En itse juo juuri koskaan mustaa teetä.

Valmistin tätä Maukas Puolukka Vanilja -teetä (Teekauppa Veiström) juuri parille ei-teenjuoja-ystävälleni. Reaktiot olivat myönteisiä: “jos tee maistuisi aina tältä, joisin useammin teetä!”

Tee maistuu aina tältä, jos sen valmistuksessa muistaa pari asiaa. Ensinnäkin valmistan mustan(kin) teen aina 80-asteiseen veteen. Vaikka musta tee yleensä kestää lähes kiehuvan veden, haluan välttää kaikkea karvautta sen maussa ja suosin vähän viileämpää vettä. Toiseksi mustaa teetä mitataan sihtiin 4 tl/litra vettä. Kolmanneksi haudutusaika: pääni osaa jo aika omatoimisesti laskea kahden minuutin haudutusajan, mutta kelloa sopii ajan mittaamiseen myös käyttää.

Maukas Puolukka Vanilja -luomutee sisältää mustan teen lisäksi puolukkaa, vaniljaa ja appelsiinia. Olen erityisen iloinen aidosta vaniljasta, sillä vanilja-aromi on usein eläinperäistä ja ällöttävää.

Olen juonut tätä teetä toistuvasti usean vuoden aikana. Sitä on yleensä kotonani jemmassa juurikin vierasvarana.

Tee on siten helppoa, että lähes kaikki pitävät siitä. Se on pehmeää ja vähän makeaa (vanilja) ja pikkuisen marjaisaa (puolukka). Se toimisi varmaan oikein hyvin porttina teemaailmaan sellaselle ihmiselle, joka “ei tykkää teestä”. (Itselleni iskee toisinaan puolukka-vanilja-himo, ja juon teetä runsaat määrät sitruunamuffinssien seurana.)

 

 

 

 

Liquorice tea (Urtekram)

IMG_20171023_162146

Kaupan teehyllyssä silmiini osui Urtekramin peltipurkki, jossa lukee Liquorice tea. Kun luin, että lakritsin lisäksi yrttihaudukkeessa (teetähän se ei harhaanjohtavasta nimestään huolimatta ole) on minttua, ostin sen oitis. Lempiasioitani ovat lakritsi ja minttu, vaikkeivät tosin ehkä yhdessä.

Yrttihauduke koostuu siis paloitellusta lakritsijuuresta (80 %) ja mintusta (20 %). Kuten kuvasta näkyy, yrtit on pilkottu varsin pieniksi.

Yrttejä kehotetaan hauduttamaan kiehautetussa vedessä 10-20 minuuttia. Koska olen kärsimätön, haudutin vain sen 10 minuuttia. (Purkki kertoo juoman olevan erityisen hyvää myös kylmänä. Kokeilen sitä sellaisena vuodenaikana, kun paleltaa vähemmän.)

IMG_20171023_162208

Juoma on täydellistä, kuulkaa. Se maistuu voimakkaasti mintulta, mutta yhdessä lakritsin kanssa mausta tulee aluksi lähes oreganomainen. Kun ensimaku häviää, sen tilalle puskee voimakas, makea lakritsijuuri.

Olen juonut tätä iltaisin ihanan kotoisana lämmikkeenä. Siitä tulee hyvä olo.

Korkean verenpaineen ihmisten kannattaa muuten muistaa, että lakritsi nostaa verenpainetta.

 

Luomu Vietnam FOP (The of Wehmais)


Muistanette kitkerän kohtaamiseni Luomu Vietnam FOPin kanssa Wehmaisten teehuoneella? Kuten kerroin, ostin teetä myös kotiin, jotta saisin paremman käsityksen siitä, millaista tee hellemmin haudutettuna on.

Koska teellä on ilmeinen taipumus kitkeröityä, olen hauduttanut sitä varoen. Veden lämpötilan pidän alle 80 asteessa ja haudutusajan kahdessa minuutissa.

Näin hauduttaen teestä tulee lempeää ja mietoa, mutta teenlehdissä tuntuva miltei lakritsinen tuoksu löytyy myös mausta. Tee on mausteista, ja siinä on myös pientä sitruksista kirpeyttä.

Nämä maut saisi ehkä vahvemmin esiin kuumemmalla vedellä ja pidemmällä haudutuksella (pakkauksen ohje on 75-85 astetta, haudutusaika 1-3 minuuttia). En kuitenkaan halua tästä yhtään karvaampaa. Tee on täydellistä juuri nyt.

Teestä tulee myös oikein mainio toinen haudutus. Se on voimakkaampi ja selvästi paahteinen. Ensimmäisen pannullisen keveys on poissa.

Tea House of Wehmais

Tänään koitti päivä, jota olen odottanut: osuin Juvan suunnille, ja oli mahdollisuus vierailla Vehmaisilla, Tea House of Wehmaisissa. Englantilainen teehuone on keskellä suomalaista maalaismaisemaa lehmineen ja pihakoivuineen.

Paikka on tosi kaunis ja pöytiä on myös puutarhassa. Seurueeni sijoitettiin lasiterassille vähän pahinta porotusta pakoon. Asiakkaita oli tosi paljon, mutta pöydät olivat siistejä ja kauniisti katettuja.

Pöytään saatiin teelistat ja menut. Kanssaihmiseni valitsivat skonssit ja mustaa teetä sekä oolongia. Minä riemastuin listalla olleesta vietnamilaisesta vihreästä teestä (vuonna 2013 Prahassa ostin vietnamilaista vihreää teetä pienestä kortteliruokakaupasta, jonka myyjän kanssa en puhunut mitään yhteistä kieltä, mutta joka pystyi siitä huolimatta suosittelemaan teetä minulle. Se oli herkullista) ja tilasin sitä. Mitään syömisiä en tilannut.

Teet ja skonssit saapuivat pöytään. Skonssit olivat kuulemma erinomaisia, ja sekä musta (kello viiden) tee että appelsiinilla maustettu oolong olivat myös kuulemma hyviä. Valitsemani vietnamilainen FOP sen sijaan oli niin karvasta, etten saanut sitä yhtä kulausta enempää alas. (Maistatin sitä myös seuralaisillani, jotka irvistelivät.)

Olen aika nöyrä teenjuoja, ja vähän kitkerämpikin tee menee alas. Tämä oli kuitenkin sellaista, ettei juominen ollut mahdollista. Silkkaa parkkihappoa.

Pyysin toisen teen. Valitsin Milky oolongin, joka tuli pöytään nopeasti ja kuumana. Tämä tee oli tosi hyvää ja kermaista. Join sen ilolla.

Myyjä maistoi vietnamilaisen teeni ja totesi sen oikein tehdyksi. Hänestä siinä ei ollut vikaa. Sitten käytiin neuvottelu siitä, tuleeko minun maksaa teestä vai ei (lopulta en joutunut maksamaan).

Olin edelleen sitä mieltä, että teen saa juomakelvottoman karvaaksi vain liian kuumalla vedellä. Niinpä ostin samaa teetä teetalon kaupasta kotiin ja kas; kun sen hauduttelee 70-asteisessa vedessä, siitä ei tule lainkaan kitkerää, karvasta ja kirvelevää vaan pehmeää ja vähän hedelmäisen makuista. Luottamukseni vietnamilaiseen teehen ei horjunut.

Teehuoneen kauppa on täynnä kaikenlaista suklaasta juustoihin. Teetä sai sadan gramman pusseissa. Ostin paria maustamatonta vihreää, joista lisää myöhemmin.

Paikka on kaunis ja leivonnaiset ilmeisen hurmaavia. Teelistalta tilatut oolongit ja musta tee olivat hyviä ja milky oolongin juotuani tunnelma oli kesäisen mukava. Samoista teenlehdistä ei ole mahdollista saada toista haudutusta, eli jos haluaa toisen pannullisen, saa aina uusista lehdistä haudutetun teen.

En ole suuri englantilaisen teekulttuurin harrastaja, joten skonssit ja leivonnaiset eivät ole niin minua varten. Olen kuitenkin iloinen siitä, että Wehmais on vihdoin koettu.

Organic Premium Matcha-iri Genmaicha (Take T)

 

Tutustuin eilen jyväskyläläiseen Take T -teekauppaan. Palvelu oli iloista heti, kun astuin sisään – minulle tuotiin pieni maistelukupillinen päivän teetä. Tee oli sekoitus valkoista teetä ja vaikka mitä. Muistaakeni siinä oli ainakin banaania, sokeroitua kookosta ja pitkä lista hedelmiä. Ehkä omenaa? En oikein ole tällaisten sekoitusten ystävä, mutta maistoin kuitenkin. Se maistui sokeroidulta.

Noh, kysyin, löytyisikö kaupasta ihan vain teetä, vailla hedelmiä, sokeria, mausteita. Minut ohjattiin maustamattomien teiden hyllylle, josta mukaani tarttui huomaamattani hortensiaa. Löytyi sieltä toki teetäkin, kiinnostavimpana matcha-genmaicha-yhdistelmä Matcha-iri Genmaicha. Olen parin viikon sisällä juonut kaksi kertaa matchaa (matcha on hienoksi jauhettua vihreää teetä), ja ihastunut sen makuun (se tosin piristää vähän liikaakin).

Teen luvattiin kestävän useamman haudutuksen. Pussissa on ohjeena yksi lusikallinen teetä (mutta mihin määrään vettä? sitä ei sanota) 90-asteiseen veteen, haudutusaika 30-60 sekuntia.

En yöpynyt kotona, mutta tätä teetähän oli pakko kokeilla heti. Minulla ei siis ollut lämpömittaria, mutta parhaani mukaan noudatin ohjetta. Laitoin lusikallisen teenlehtiä kupilliseen vettä, haudutin 45 sekuntia.

Ensimmäinen haudutus tuotti kirkkaan omenanvihreää teetä. Juomassa on ihana matchamainen kirpeys, joka tuntuu kitalaessa. Yhdistettynä paahdetun riisin karvauteen maku on erittäin hyvä.

Toinen haudutus tuotti lopputuloksenaan puhdasta genmaichaa. Kaikki matchajauhe jäi odotetusti ensimmäiseen kupilliseen. Tässä teessä tosin on huomattavan paljon riisiä suhteessa teenlehtiin, mikä on aina erinomaista.

Take T -kaupasta saa ostaa teetä joko 50 gramman tai 100 gramman pakkauksessa (kalliimpia saa ottaa myös 25 grammaa). Teitä saa haistella tuoksubaarissa, mutta se jäi minulle vähän epäselväksi, koska purkeissa oli numerokoodeja, enkä tajunnut, mikä purkki on mitäkin teetä. Palvelu oli kyllä tosi avuliasta.

Take T myy take away -teetä (liikkeessä teetä ei voi juoda). Pöydässä on runsaasti makusokeri- ja -hunajavaihtoehtoja, joilla teensä voi maustaa.

Jotenkin minulle on tullut tunne, että tämä runsas maustaminen on jyväskyläläinen juttu; myös Teeleidistä on usein tarttunut mukaan todella maustettua teetä, esimerkiksi suorastaan alkoholintuoksuinen Creme Brulee. Voin olla väärässäkin. Jatkan Jyväskylän teeskeneen perehtymistä tulevilla kaupunkivierailuilla.

Päärynä Sen Cha (Forsman)

img_20170223_163351

Sain toisena päivänä peräkkäin teetä lahjaksi! Tällä kertaa kotiini saapui Päärynä Sen Chaa, Forsmanin vihreää päärynäteetä, joka on kaiken lisäksi luomua.

Olin lahjasta oikein iloinen, koska muistelin tykänneeni tästä teestä kovastikin, kun olen sitä viimeksi juonut. Teessä on mausteena luontaista päärynäöljyä ja jasmiininkukan nuppuja. img_20170223_163412

Haudustusohje pussissa on 2-5 minuuttia, josta olen testannut nyt sekä kahta että kolmea minuuttia. Kolmen minuutin haudutusaika on selvästi parempi, päärynän maku tulee selvemmin esiin. (Viittä minuuttia en ole uskaltanut vihreää teetä koskaan hauduttaa. Ehkä pitäisi joskus kokeilla sitäkin.)

Ja kyllähän minä tästä teestä pidän! Päärynä on sopivan kevyt mauste, ja teestä tulee raikas olo. Tämä on sellaista päivittäin juotavaa teetä, joka menee helposti missä tahansa tilanteessa.

Toiseen haudutukseen tuo päärynäöljy ei oikein riitä. Tuloksena on kyllä ihan kyvä kupillinen vihreää teetä, mutta päärynän aromia siitä saa hakea. Mutta sekään ei niin haittaa – joskus on kiva hauduttaa yhtä teetä kerran ja vaihtaa sitten toiseen. Aina ei tarvitse sitoutua koko päiväksi samaan teelaatuun.

 

 

Vihreä Appelsiini (Teekauppa Veiström)

img_20161108_103426

Teekauppa Veiströmin vihreä appelsiinitee: mistä edes aloittaisin? Löysin tämän teen vuosi sitten, pimeään vuodenaikaan, kun ainut, mitä kaipasin, oli valo. Appelsiinitee on kuin pussitettua iloa.

Tämä tee on tarpeeksi appelsiinista, muttei yhtään liian. Tämä on lempeää. Tämä on aurinkoista. Tähän on vaikea suhtautua analyyttisen viileästi; Vihreä Appelsiini on ihanaa lohtuteetä loka-marraskuuhun.

Tee kestää loistavasti toisenkin haudutuksen. Se tuleekin aina juoduksi saman tien, koska kevyt ja raikas tee ei aiheuta yhtään teeähkyä. On kuin olisi löytänyt sen täydellisen, makean ja mehukkaan appelsiinin.

Menenkin tästä hauduttamaan toisen pannullisen.

(Viime vuonna kävi niin, että join talvikaudella appelsiiniteetä niin paljon, että kesällä sitä ei tehnyt enää mieli. Nyt ostin sitä lokakuussa uuden 100 gramman pussillisen ja juon päivittäin. Vähän niin kuin henkistä vitamiinia: nautittava päivittäin pimeän kauden ajan.)

img_20161108_103450