Genmaicha 2014 (Teepolku)

img_20161114_100325

 

Turun Teepolussa kerrottiin (ostin tämän Genmaichan alkuvuodesta), että edellisvuoden tee on säilytetty pakastimessa, joten se ei ole ikääntynyt samaa tahtia kuin muuten olisi. En usko, että maistaisin teen vuosikertaa millään ilveellä, mutta eipähän tullut vähäisimpiäkään epäilyksiä ostaa vuoden 2014 teetä sitten.

Paahdetulla riisillä maustettu vihreä tee on ehdottomia lemppareitani. Välillä join pelkästään sitä viikkokausia, mutta nyt olen pitänyt keväästä asti taukoa. Palaan genmaichan maailmaan nyt tällä Teepolun tuotteella (kaapissani on vielä muutamia muitakin genmaichoja jäljellä). img_20161114_101818

Teepolun pakkauksessa on hauska haudutusohje: teenlehtiä kehotetaan mittamaan kannuun aina 1 rkl, ja vain haudutusaika muuttuu kannun koon mukaan. Alle puoli litraa? Hauduta 2 minuuttia. Yli puoli litraa? Hauduta 3 minuuttia. Vesi on 80-asteista.

En ole koskaan testannut isommalla kannulla ja pidemmällä haudutuksella. Menin taas tällä tutulla 3,2 dl:n valurautapannulla ja haudutin 2 minuuttia. (Pitääkin yrittää hankkia vähän variaatiota blogin kuvitukseen ja käyttää muitakin pannuja välillä.) Pienimmät teehituset menevät pannun siivilästä läpi, koska se ei ole kauhean tiuha. Ei haittaa, teenlehtien kupinpohjaan jättämistä kuvioista voi ennustaa tulevaisuutta!

Ihana paahdetun riisin tuoksu hulmahtaa teenlehdistä heti, kun niiden päälle kaataa kuumaa vettä. Tee maistuu tutun paahteiselta – japanilainen genmaicha onkin mielestäni parempaa kuin miedompi kiinalainen sisarensa. Genmaicha kuivaa suuta, mutta se ei haittaa. Mukavan lämmin maku saa juomaan teetä useita kupillisia yhteen menoon.

Pakkauksessa kehotetaan hauduttamaan samoja teenlehtiä useita kertoja. Täytyy kyllä sanoa, että ihan laiskuuttani olen jättänyt haudutusten määrän kahteen. Paahdetut riisit menevät ällöksi limaksi usean haudutuksen jälkeen, ja niiden putsaaminen siivilästä on ärsyttävää hommaa.

img_20161114_100611

Kun tutustuin genmaichaan, pilasin sen usein vahingossa liian kuumalla vedellä. Maistettuani muutaman kerran pilaamaani genmaichaa en ole koskaan uskaltanut testata tuota yli kahden minuutin haudutusta edes suuressa pannussa. Pelkään, että teestä tulee karvasta ja kitkerää ja pohjaanpalaneen makuista. Ei varmastikaan tule, mutta ihminen ei ole niin looginen, että uskaltaisi kokeilla.

Paahdettu riisi kyllä jakaa mielipiteitä. Tiedän ihmisiä, jotka eivät kestä edes genmachan (ihanaa!) tuoksua, koska se tuo mieleen palaneenkäryn. Teen maistamisen tuloksena voi olla lausahdus “muuten hyvää, mutta palaneen makuista”. Minulle genmaicha on ollut rakkautta ensi siemauksella, toiset eivät totu siihen millään. Onneksi ei tarvitsekaan. Teemakuja riittää.

PS: Plussaa 50 gramman pakkauskoosta! Vaikka tee on suosikkejani, sadan gramman pussin kanssa tulee aina runsaudenpula (on niin paljon muutakin teetä, mitä maistaa).

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s